Toisen_roska_on_toisen_aarre_kukat.jpg

Tänään taivas taas tiputteli koko päivän sadepisaroitaan, ja ikkunoiden maalaus jäi jälleen kerran haaveeksi :( Mutta se antoikin jälleen aikaa muille inspiraatioille, joita olin päässäni jo jonkin aikaa haudutellut ja suunnitellut! Mikä luvallinen tekosyy keskittyä ei niin fyysisiin ponnisteluihin..:D

Kotimme ulko-ovella on aika iso katettu terassi, jonka sisustamista kesäkuosiin olin pitkin talvea ideoinut. Koska talomme tosiaan on aika vanha, (rakennusvuosi 1954) olin tullut siihen lopputulokseen että hankin etuterassille vanhoja kauniita räsymattoja ja istutan ruukkuihin vaaleanpunaisia ja punaisia pelargonioita mummola fiilistä lisäämään. 

Muutaman kerran kirppareilla kierreltyäni, olin samalla silmäillyt josko joku olisi luovuttanut kaipaamiani mattoja myyntiin. Pettymyksekseni en kuitenkaan ollut kierroksillani törmännyt ainoaankaan räsymattoon!  Niinpä matkani suuntasin lapsuudenkotini aitanparvelle, jonne vuosien saatossa on kertynyt jos jonkinlaista tavaraa, niin omista vanhoista kodeistani, vanhempieni kodista, siskoni kodista ja varmasti myös jonkun muunkin sukulaisen tavaroita on sinne tarpeettomana eksynyt. Lähdin siis kohti vanhojen tavaroiden aarreaittaa etsintä retkelle. :)

Samaisesta aitasta olen kuskannut kotiimme myös kauniin ruskean ison lipaston, puisen koristeellisen pikkupöydän sekä pienen yöpöytä tyyppisen lipaston. Äitini on innokas ja taitava sisustaja, ja vanhempieni koti huokuukin persoonallisuutta, vanhoja kauniita tavaroita ja taidetta (äitini on kuvataiteilija, ei tosin päätyökseen ja isäni muusikko.) Sellaisessa ympäristössä olen itsekkin saanut kasvaa ja elää lapsuuteni, joten varmasti tuo into ja rakkaus vanhoja ja kauniita tavaroita kohtaan on tullut sitäkin kautta. 

Mutta takaisin löytöretkeeni; etsivä tosiaan löytää, ja suurempia penkomatta löysinkin ensin pienen räsymaton ulko-oven eteen sekä muoviin käärityn pidemmän maton! jesh!! Kun laittelin tavaroita takakonttiin, muistin vielä, että tarvitsisin oman vaarini vanhoja perunan kuljetuslaatikoita pihalle kukkia varten. (Vaarini oli perunan viljelijä, ja näitä laatikoita löytyy vanhempieni varastoista monia, he kun asuttavat jo edesmenneiden isovanhempieni kotitilaa joka on myös minun lapsuuden kotini, kuten myös isäni). 

Näinpä olin kahden räsymaton ja muutaman perunalaatikon uusi onnellinen omistaja! 

Tässä isomman räsymaton kaunista väritystä. Äitini tiesi kertoa mummoni tehneen tämän kyseisen maton, mikä tekikin siitä vielä entistä rakkaamman.

7.jpg

Isompi matto olikin hulppeat viisi metriä pitkä!! Ulkoterassille se oli siis aivan liian pitkä, mutta löysi arvoisensa paikan meidän eteisen käytävältä. Sopii kuin nakutettu!

9.jpg

Kissamme oli heti tultava nuuhkimaan tarkasti uutta ulko-oven mattoa! :)

10.jpg

Näitä kauniita perunalaatikoita tarttui siis muutama mukaan, ehkä keksin toiselle käyttöä sisätiloista.

8.jpg


Matot etuterassille jäivät vielä siis uupumaan,mutta äitini tiesi kertoa sieltä vielä löytyvän lisää! Eli lähipäivinä suuntaan nokkani taas kohti vanhempieni varastoja, ja annan vanhalle ja arvokkaalle (ainakin tunne puolella) taas uutta elämää meidän kodissamme! <3